Kuva: Milo Toivonen

Tähän katsaukseen on koottu tärkeimmät näkökulmat, jotka jokaisen on hyvä tietää infektiotaudeista ja etenkin SARS-CoV-2 -koronaviruksesta. Teemaa tarkastellaan erityisesti siitä näkökulmasta, miten infektiotautiopin ja muut lääketieteen ammattilaiset asiaa tarkastelevat ja miksi heidän näkemyksensä saattavat kuulostaa maallikoista vähättelyltä. Lähdemateriaalina on käytetty viimeisintä alan tutkimustietoa sekä asiantuntijahaastatteluja. On hyvä pitää mielessä, että moni asia tiedetään varmaksi vasta epidemian jälkeen. Katsausta päivitetään tiedon lisääntyessä.

SISÄLTÖ

  1. Yleistä viruksista

1. Yleistä viruksista

Virukset ovat erittäin pieniä biologisia…


Maidon päästöt eivät ole mielipideasia

Helsingin Sanomat (29.9) kysyi mitä vaikutuksia maidon kulutuksen vähentämisestä on ympäristölle, terveydelle ja kaupungin taloudelle.

Maidon päästöt eivät ole mielipideasia. Useat tutkimukset ovat todenneet, että kasvipohjaisten maitojen päästöt ovat enintään kolmanneksen lehmänmaidon päästöistä.

Nautakarja on yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista. Arvioidaan, että yhden naudan vuosittaiset metaanipäästöt (70–120 kg) vastaavat jopa 12.500 kilometrin matkaa henkilöautolla (kulutus 8l/100km). Lisäksi ympäristökuormitusta aiheutuu mm. rehun tuotannosta, lannoitteista ja maankäytöstä.

Yhden maitolitran ilmastopäästöt eivät ehkä ole suuret, koska pitkälle jalostetut lehmät tuottavat nykyisin paljon luonnollista tarvetta enemmän maitoa. Kuitenkin kun luku kerrotaan kahdella miljardilla, vuosittaisella maidontuotannolla Suomessa, päästäänkin jo merkittäviin lukuihin. …


Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen eläinperäisen ruoantuotannon ympäristövaikutuksia biodiversiteetin, ilmastonmuutoksen sekä vesistön kannalta tuoreimpaan tutkimustietoon perustuen.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuoreen raportin sanoma on selkeä: ruokajärjestelmän on muututtava ja hiilinieluja on lisättävä, mikäli haluamme pitää keskilämpötilan ja muut ilmastonmuutoksen vaikutukset siedettävissä rajoissa.

Suomalaisessa poliittisessa keskustelussa on jo jonkin aikaa vaadittu entistä enemmän toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ympäristön suojelemiseksi, mutta konkreettiset toimet ovat jääneet vähäisiksi. Yksi merkittävimmistä tekijöistä, johon ei uskalleta puuttua, ovat suomalaisen lihantuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutukset.

Suomessa pidetään yllä mielikuvaa siitä, että suomalainen maataloustuotanto olisi jotenkin ympäristöystävällistä eivätkä maatalouden päästöt meillä olisi merkittäviä. Huolestuttavan usein kuulee sanottavan poliitikkojenkin suusta, että suomalainen liha…


Johanna Kohvakka, KTM, hankejohtaja, From Waste to Taste ry
Liisa Lehtinen, TkL, materiaalitekniikan yliopettaja, Turku AMK

Keskustelun avaukseksi tarkoitettu muovikannanottomme 2.3.2018 onnistui tavoitteessaan yli odotusten. Blogia oli luettu ja jaettu tuhansia kertoja — näyttökertoja Mediumissa oli yli 23.000. Lisäksi media innostui jatkamaan keskustelua viittaamalla useita kertoja sekä blogiimme että siihen kirjoitettuihin vastineisiin onnistuen tavoittamaan perusviestimme vaihtelevalla menestyksellä.

Blogimme saama vastaanotto yllätti meidät täysin, ja haluamme kiittää kaikkia palautteesta. Väärinymmärryksiltäkään ei voitu välttyä, ja kannanottomme kirvoittikin muutaman kriittisen vastineen bio- tai biohajoavien muovien kanssa työskentekeviltä. Vastaamme tässä nyt niihin.

“Bio” ei ole tae paremmuudesta

Kritiikkimme biomuoveja ja etenkin biohajoavia muoveja kohtaan oli tarkoitettu kohdistumaan pääasiassa siihen…

Johanna Kohvakka

Get the Medium app

A button that says 'Download on the App Store', and if clicked it will lead you to the iOS App store
A button that says 'Get it on, Google Play', and if clicked it will lead you to the Google Play store